Harrastajateattereiden hallitusten toiminta on kaksijakoista, mitä ääripäistä voitaisiin oppia?Lukuaika noin 7 minuuttia

Harrastajateattereiden hallitusten toiminta on kaksijakoista, mitä ääripäistä voitaisiin oppia? Suomalaista harrastajateatterikenttää koskeva kysely oli avoinna vuodenvaihteessa 2022-2023 täällä Teatteria ja tohtoriopintoja -blogissa.

Ensimmäinen pintaraapaisu aiheeseen oli tämä teksti: https://www.anttitaipale.fi/7-kipeaa-haastetta-harrastajateatterikentalla/

Tässä tekstissä käydään läpi kysymystä harrastajateattereiden hallituksen toiminnasta. Aloitetaan tämä blogiteksti demografisien tietojen esittelyllä, jonka jälkeen siirrytään kohti kaksijakoista hallitustoimintaa, joka kyselyjen perusteella on nähtävissä.

Kyselyyn vastasi 127 teatteriharrastajaa ympäri Suomen. Vastaajista 78,7% oli naisia, 22,5% miehiä ja 4,5% ei halunnut vastata kysymykseen.

Vastaajien ikäjakauma:

• 0-19: 5.5%
• 20-29: 17.4%
• 30-39: 11.0%
• 40-49: 33.3%
• 50-59: 22.0%
• 60+: 10.8%

Vastaajien teatteriharrastuksen kesto:

• 0-3 vuotta: noin 8,2%
• 3-6 vuotta: noin 28,7%
• 6-9 vuotta: noin 9,2%
• yli 9 vuotta: noin 53,9%

Suomalaisen harrastajateatterikentän intohimoiset harrastajat tekevät siis pitkää uraa ja harrastus on selvästi sellainen, jonka parissa viihtyy jopa yli 9 vuotta. Pääpaino vastaajien ikäryhmässä on  40–49 ikävuoden välissä, joka ei vielä ole huolestuttavaa, mutta vastauksista käy ilmi myös se, ettei uusia harrastajia vanhempien tilalle enää tule.

Toisaalta vastauksista voidaan nähdä, että myös 20–29-vuotiaiden ryhmä erottuu selvästi, joten heidät on jollain keinoin saatu teatteriharrastukseen mukaan. Ehkäpä nuorissa on se tulevaisuus?

Mennään itse aiheeseen seuraavaksi!

Harrastajateattereiden hallitusten toiminta on kaksijakoista, mitä ääripäistä voitaisiin oppia?

Harrastajateattereiden hallituksen toimintaa kysyttäessä vastaukset jakautuvat kärjistäen kahteen ääripäähän. Ne ovat hyvin vaihtelevia ja antavat kuvan siitä, että eri teattereiden hallitukset toimivat hyvin eri tavoin.

Aloitetaan toimivan harrastajateatterin hallituksen kuvailusta.

Monet vastauksista kuvaavat hallitusta ryhmänä, joka päättää yhdistyksen asioista, taloudesta ja muista käytännön kysymyksistä. Useat vastaukset korostavat hallituksen säännöllisiä kokouksia ja päätöksentekoa demokraattisesti. Monissa vastauksissa mainitaan myös yhteistyö, tasavertaisuus ja avoimuus hallituksen toimintatapoina.

”Helppo työskennellä kun kaikki tekee 150% mitä ikinä keksitään, työnjako selkeä.”

”Suoraa, rehellistä, demokraattista. Realistista, ideoiden heitto ja pallottelu suotavaa.”

” Monipuoliseksi. Suunnittelemme kaikenlaista millä saisimme teatteria näkyväksi.”

”Kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa, tarvittaessa useammmin. Koostuu puheenjohtajasta, neljästä hallituksen jäsenestä ja kahdesta varajäsenestä. Pyrimme kuuntelemaan mahdollisimman hyvin teatterin jäsenistön toiveita.”

Miten vastaajat kuvailevat teatterin hallitusta, joka ei välttämättä toimi niin hyvin?

Jotkut vastauksista kuvaavat hallituksen toimintaa vähemmän positiivisesti, esimerkiksi mainitsemalla hallituksen ja sen jäsenien uupumusta ja vanhojen käytäntöjen kahlitsevuutta.

”Pieni ja tiivis porukka. Melko puheenjohtajavetoinen ja todellinen valta muutamalla ’veteraanilla’.”

”Sekalaista… Joskus hiirenhiljaista ja sitten tehdään rytinällä hommia ja vaaditaan kaikkien osallisuutta nopealla aikataululla.”

”Liian vähän tekijöitä, työt kasaantuu pj:lle”

”Puheenjohtajan näkökulmasta on turhauttavaa, että hallituksessa on henkilöitä jotka eivät tunne järjestötoimintaa, eivätkä edes juurikaan teatteritoimintaa. Hallitukseen on vaikeaa saada ihmisiä ja varsinkaan sellaisia, jotka haluavat tehdä mitään.”

Jotkut vastauksista viittaavat myös siihen, että hallituksessa voi olla henkilöitä, jotka pyrkivät edistämään vain omaa etuaan. Joissakin vastauksissa korostetaan hallituksen pienimuotoisuutta ja sitä, että tietyillä veteraaneilla on enemmän valtaa kuin muilla.

”alisuoriutumista. Pienessä yhdistyksessä puheenjohtajan toimi on ensiarvoisen tärkeä olla innoittajana ja ongelmanratkaisijana eikä hakea ideoista niitä speksejä miksi idea ei onnistu. Negatiivinen suhtautuminen lamauttaa niin hallituksen jäsenet kuin yhdistyksen muut jäsenet.”

”Teatterin hallituksessa istui ennen henkilöitä jotka ajattelivat vain itseään, syntyi kapina ja uusi hallitus otti vallan sen jälkeen halkituksessa istuu uudet henkilöt jotka ajattelee vain itseään erityisesti puheenjohtaja joka ei epäröi jarruttaa näytelmä valinta prosessia jos näytelmästä ei nää itselleen pääroolia, ja vaikka hän itse jarruttaisi päätöksiä syy on aina hallituksen ei hänen”

Yleisesti ottaen vastauksissa korostuu hallituksen tehtävänä oleva käytännön asioiden hoitaminen, mutta on myös mainintoja taiteellisen puolen huomioimisesta. Useimmat vastauksista korostavat hallituksen aktiivisuutta ja sen pyrkimystä kehittää teatterin toimintaa, eli toimivia teattereita on paljon Suomessa.

Mistä hyvistä asioista voisi pitää kiinni?

Harrastajateattereiden hallitusten toiminta on kaksijakoista, mitä ääripäistä voitaisiin oppia? Kun vastauksia käy läpi, niin ero toimivan, innovatiivisen ja luovan hallitustoiminnan ja taaksepäin katsovan, pysähtyneen ja egoistisen toiminnan välillä on valtava. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä tehdä muutoksia omaan toimintaan ja tässä listaan seuraavaksi muutamia ajatuksia, joista kannattaa pitää kiinni.

Joitakin positiivisia asioita, joita kannattaa ylläpitää ja kehittää vastausten perusteella, ovat esimerkiksi:

1. Hyvä maine: Jos vastausten perusteella teatterilla on hyvä maine yleisön ja alan ammattilaisten keskuudessa, kannattaa varmistaa, että maine säilyy ja kehittyy edelleen. Tämä voidaan tehdä jatkamalla korkealaatuisen ohjelmiston tarjoamista, tarjoamalla erinomaista asiakaspalvelua ja luomalla positiivisia suhteita yhteistyökumppaneihin ja yhteisöön.
2. Sitoutuneet vapaaehtoiset: Jos vastausten perusteella teatterilla on sitoutuneita vapaaehtoisia, kannattaa varmistaa, että heidän panostaan arvostetaan ja että heidän työtään helpotetaan mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoisille voidaan tarjota koulutusta ja kehitysmahdollisuuksia sekä säännöllistä viestintää, jotta heidän sitoutumisensa säilyy.
3. Yhteistyö: Jos vastausten perusteella teatteri on luonut hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin, kannattaa jatkaa yhteistyötä ja etsiä uusia kumppaneita. Yhteistyömahdollisuuksia voidaan löytää esimerkiksi muiden taideorganisaatioiden, koulujen ja yritysten kanssa.
4. Luova ja monipuolinen ohjelmisto: Jos vastausten perusteella teatterin ohjelmisto on saanut kiitosta luovuudesta ja monipuolisuudesta, kannattaa jatkaa tällaisen ohjelmiston tarjoamista. Ohjelmistoa voidaan kehittää yhteistyössä taiteilijoiden, yleisön ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta se vastaa parhaiten yleisön tarpeita ja odotuksia.
5. Taloudellinen kestävyys: Jos vastausten perusteella teatteri on taloudellisesti kestävä ja vakaa, kannattaa varmistaa, että taloudellinen tilanne pysyy vakaana. Tämä voidaan tehdä hallitsemalla kustannuksia ja investoimalla taloudellisesti kannattaviin projekteihin. Taloudellinen kestävyys mahdollistaa teatterin pitkäjänteisen kehittämisen ja tarjoaa vakauden teatterin työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille.

Se mitä harrastajateatterin hallitus voi tehdä, on pitää huolta niistä positiivista ja toimivista toimintamalleista ja kehittää niitä vieläkin paremmaksi.

On kuitenkin myös hyvä katsoa kriittisesti tapoja toimia.

Tässä joitakin vinkkejä teatterin hallitukselle:

1. Kehittäkää yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa: Tehkää yhteistyötä paikallisten järjestöjen, koulujen ja yritysten kanssa tuodaksenne lisää näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä teatterinne toimintaan.
2. Kuunnelkaa jäsenistöä: Kehittäkää kanavia, joilla jäsenistö voi antaa palautetta teatterin toiminnasta ja käyttäkää tätä palautetta parantaaksenne teatterinne toimintaa. Milloin olet kysynyt viimeksi jäsenistöltä, että mitä heille kuuluu?
3. Käyttäkää teknologiaa: Hyödyntäkää teknologiaa parantaakseen asiakaskokemusta ja lisätäksenne näkyvyyttä teatterinne toiminnalle. Esimerkiksi, voitte käyttää sosiaalista mediaa tai luoda verkkosivuja ja mobiilisovelluksia teatterinne tiedon jakamiseen ja lipunmyyntiin. Onko kesän somestrategia jo tehty?
4. Kehittäkää markkinointistrategiaanne: Kehittäkää markkinointistrategia, joka auttaa teitä tavoittamaan uusia asiakkaita ja pitämään yhteyttä olemassa oleviin asiakkaisiinne. Voitte esimerkiksi käyttää digitaalista markkinointia ja mainontaa tai luoda kumppanuuksia paikallisten yritysten kanssa. Mitkä ovat pääasialliset markkinointikanavat ensi kesän produktiota varten?
5. Parantakaa teatterinne tiloja ja teknisiä ratkaisuja: Käyttäkää aikaa ja resursseja teatterinne tilojen ja teknisten ratkaisujen parantamiseen, jotta asiakkaat voivat nauttia korkeatasoisesta esitystekniikasta ja mukavasta ympäristöstä. Astu välillä pois tekijän roolista ja mene teatteriinne kuin asiakas. Millaisia kehityskohteita löydät? Mikä voisi olla toisin? Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, mutta epäkohtien havaitseminen on iso askel muutoksessa.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, jotka voivat auttaa teatterinne hallitusta kehittämään toimintaa. On tärkeää muistaa, että jokainen teatteri on ainutlaatuinen, joten on tärkeää löytää kehityskohteet, jotka sopivat teatterinne tarpeisiin ja asiakkaiden odotuksiin. Suomessa on uniikki ja todella laaja harrastajateatterikenttä, joten sen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää!

Seuraavassa blogitekstissä keskitytään haasteisiin ja kehityskohteisiin, joita suomalainen harrastajateatterikenttä kohtaa omassa arjessaan. Kerro, mitä mieltä olit tästä tekstistä ja toivon, että jaat tämän myös muille harrastajateatterilaisille <3

p.s. kuvat, joita tässä tekstissä olen käyttänyt, on tehty tekoälyn ymmärtämänä. Annoin sille ohjeeksi luoda kuvia suomalaisen kesäteatterin yleisöstä kesäillassa järven rannalla. Mitäs tykkäät?