Tampereen Teatterin Anastasia-musikaali: 18 syytä ihastua

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin

Tampereen Teatterin Anastasia-musikaali sai ensi-iltansa! 2.9. Tampereen Teatterissa ensi-iltansa saanut Anastasia-musikaali valloitti kutsuvierasensi-illan katsojien sydämet ja esitys päättyi seisoviin aplodeihin, joista ei meinannut tulla loppua. Tässä artikkelissa kerron sinulle 18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin.

Artikkelin lukuaika n. 8 minuuttia.

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin
Irtoavat lattialaatat kertoo jotain tulevasta katastrofista. Kuva: Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri

Anastasia-musikaali kantaesitettiin Broadwaylla 2017 ja sen jälkeen mm. Madridissa, Stuttgartissa ja Japanissa. Musikaali perustuu samannimiseen animaatioelokuvaan, jonka pohjalta musikaaliversion ovat tehneet Terrence McNally, Stephen Flaherty ja Lynn Ahrens.

Tampereen Teatteri on saanut itselleen käsiinsä kultakimpaleen, joka kertoo Romanovien suvun ja keisari Nikolai II:n perheen kohtalosta kauniin tarinan, joka laittaa katsojan myös miettimään oma suhtautumista maailman tilanteeseen. Musikaalissa nähdään voimakkaita kohtauksia, jotka tuntuvat kehossa saakka ja sai ainakin minut henkilökohtaisesti välillä haukkomaan henkeä.

Kokonaisvaltaista tyylikkyyttä (1.)

Musikaalin on ohjannut Samuel Harjanne, suomalaisen musiikkiteatterin luottomies, jonka kädenjälkeä voi nähdä useamman teoksen verran tänä syksynä mm. Helsingissä ja Turussa. Harjanne on saanut itselleen loistavan tuotantotiimin käsiinsä, jotka ovat luoneet teatterin näyttämölle toinen toistaan hienompia näyttämökuvia.

Visuaaliset elementit: (2.) lavastus, (3.) puvustus, (4.) valo- ja (5.) videosuunnittelu sekä (6.) koreografiat nivoutuvat saumattomasti yhteen ja tavalla, jossa jokaisella osa-alueella on merkityksensä ja niistä jokainen on (7.) tasapainoisessa suhteessa toisiinsa nähden.

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin
Anastasia Pariisissa. Kuvassa Pia Plitz, kuva: Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri.

Mieleenpainuvia näyttämökuvia Tampereen Teatterin päänäyttämölle on suunnitellut Marjatta Kuivasto, joka kertoo käsiohjelmassa rakentaneensa lavastussuunnittelua pilvilinnamaiseksi, jossa elementit kuin leijuvat ilmassa.

Oletko jo lukenut: https://www.anttitaipale.fi/priscilla-aavikon-kuningatar-voisi-kertoa-suomesta/

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin

Pukusuunnittelusta vastannut Pirjo Liiri-Majava on luonut selkeitä kokonaisuuksia, joita katsojan on helppo seurata. Katsojan on vaivaton seurata suuren ensemblen joukossa henkilöitä, sillä puvustus antoi jatkuvasti vinkkejä siitä, kuka henkilö on kyseessä.

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin
Dimitri eli Petrus Kähkönen on yksi suomalaisen musiikkiteatterin kärkinimiä väkevällä taidollaan, eikä suotta. (vas.) Hetki ennen Pariisiin lähtöä juna-asemalla. Kuva Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri.

Valosuunnittelu on Raimo Salmen käsialaa. Hän oli luonut tilanteita, joiden rauhalliset siirtymät imivät katsojan huomiota kohti seuraavia kohtauksia tai tilanteita. Tuntui, kuin minua olisi katsojana vedetty jatkuvasti sisäänpäin kohti näytelmän sisintä ja joka helpotti roolihenkilön tarinaan uppoutumista.

Ajatus (8.) ”vähemmän on enemmän”, piti tämän teoksen valosuunnittelun osalta paikkaansa: ei tarvita välkettä ja vilskettä, kun on niin paljon muutakin. Katsojana on lohdullista antautua skenografisten elementtien vietäväksi ja tässä valosuunnittelu onnistui täydellisesti.

Miten rauhalliset värien vaihtumiset tai valon intensiteetin muutokset voikaan vaikuttaa katsojan olemiseen niin paljon?

Videosuunnittelun taidonnäytteistä vastaa Toni Haaranen, jonka suunnittelutyö on tasapainossa esimerkiksi valosuunnittelun kanssa: ne tukevat toinen toisiaan, eikä päinvastoin. Heijasteita nykyteatterin parissa nähdään melkein jokaisessa teoksessa, ja niiden merkitys voi välillä olla kyseenalainen, mutta tämän teoksen kohdalla videosuunnittelu vei kohtaukset aivan uudelle tasolle.

(9.) Elementeillä, joita videot toivat kohtauksiin, oli oma itsenäinen roolinsa näytöksen kudelmassa, ja jotka loivat myös epätodellisen tuntuisia hetkiä. Kun teatterin katonrajassa oleviin talojen ikkunoihin syttyivät valot Anjan muistellessa lapsuuttaan, tuntui kuin (10.) katsomon rajat hälvenisivät ja katsoja astuisi sisään musikaaliin. Tässä kohtaa myös valosuunnittelulla oli kätensä pelissä.

Koko isoa esiintyjäjoukkoa luotsasi koreografi Chris Whittaker ja miten virkistävää oli nähdä liikettä, joka kertoi omaa dramaturgiaansa musikaalissa. Koreografiat kommentoivat, tukivat tai kertoivat omaa tarinaansa, kun väkijoukot liikkuivat milloin missäkin kohtauksessa. Liikekieli ja -laatu olivat viritettynä korkealle tasolle, joka paljasti katsojalle heti sen, mitä koreografian pitääkin kehollisesti ilmaista.

Iso ensemble muuntautuu toimittajista sotilaiksi ja kadunhenkilöiksi. Kuva: Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri.

Äänisuunnittelusta vastaavat Ivan-Nicolas Bavard sekä Jan-Mikael Träskelin ja heillä on näppinsä pelissä siinä, miten katsojat kuulevat kokonaisuuden. Lauluista sai selvää, musiikki oli riittävän kovalla ja (11.) erikoisefektien kohdalla se tuntui kehossa asti värähtelynä ja voimakkaana tunteena – näin saadaan aikaan jotain sellaista, jonka katsoja varmasti muistaa kehomuistissaan.

Jonna Lindström on suunnittelut kampaukset, peruukit sekä maskeerauksen ajankuvaan sopivalla tarkkuudella.

Tarkat esitystiedot löydät tästä: https://tampereenteatteri.fi/naytelma/anastasia/

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin

Tampereen Teatterin Anastasia-musikaali on taidonnäyte siitä, millaisessa tilassa suomalainen musiikkiteatteri tällä hetkellä on. Esiintyjäkaarti on ammattitaitoista sekä tarkkaa ja ilmaisu on terävää.

Katsojaa kuljetetaan tunteesta toiseen, Venäjältä Pariisiin ja annetaan katsojalle mahdollisuus ”valita puolensa”. Mitä tarkoitan tällä ”puolien valitsemisella?

Jäin miettimään puolien valitsemista paristakin syystä: näyttämöllä nähtiin (12.) peilit, joista heijastuivat katsomon rakenteet ja ehkäpä muutamat kasvotkin sieltä näkyivät. Tätä voidaan tietysti tarkastella jonkinlaisena metatasona ja vieraannuttamisen efektinä muistuttamaan katsojaa siitä, että olemme teatterissa katsomassa näytelmää ja jonka lavasteiden peileistä voimme nähdä kasvomme.

Toisaalta Glebin (Joel Mäkinen) laulun aikana, jossa hänen kasvonsa oli valaistu vain toiselta puolelta. Samanaikaisesti videolla nähtiin Anastasian kasvot yhtäältä valaistuna vain toiselta puolelta.

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin
Joel Mäkinen vakuutti taidokkaalla laulullaan yleisönsä. Kuva: Heikki Järvinen, Tapmereen Teatteri.

Tätä valon ja varjon kerroksellisuutta voisi pohtia kuvaavam esimerkiksi Glebiä ohjaavia voimia, tai sitä, mitä hän oikein haluaa. Mutta mitä näillä valinnoilla haluttiin kertoa?

En ole itsekään vielä varma, mutta tällä hetkellä ajatukseni pyörivät jossain inhimillisyyden, ihmisyyden ja tuomitsemisen kysymysten äärellä. Kuka meistä on oikea ihminen tuomitsemaan toisia ihmisiä? Millaisia valintoja teen? Kuka katkaisee ylisukupolvisten toiminta- tai ajatusmallien ketjun? Teloitanko vai en? Ja onko motiivi teloitukselle oma vai jonkun muun ohjaama?

Tampereen Teatterin Anastasia-musikaali käy vakavien teemojen lähteellä, mutta niinhän kunnon musikaalissa pitääkin: ilon, vauhdin ja riemun keskellä on virkistävää käydä piipahtamassa siellä ei niin mukavien asioiden parissa.

Anastasia soi kauniisti

Kuten äsken mainitsin, musikaali on suomalaisen musiikkiteatterin taidonnäyte ja musiikkiteatterin juhlaa. Kun (13.) Sinikka Sokka aloitti ensimmäisen laulunsa leskikeisarinnana, niin ensimmäiset kyyneleet myös tulvivat silmiin. Hänen tulkintansa on jotain niin aitoa ja väkevää – jota tietysti hänen kaltaiseltaan ammattilaiskonkarilta osaa odottaakin.

Sinikka Sokka valloittaa sydämet. Kuva: Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri.

Illan yllätyksistä oli ehdottomasti (14.) Joel Mäkinen Glebinä, jonka taidonnäytteet laulussa oli mahtavaa kuunneltavaa. Ville Majamaa (15.) Vladina veti hienon roolisuorituksensa ja loppua kohden hänestä kuoriutui varsinainen komediagentelmanni. Varsinkin kun hänen parikseen näyttämölle astui Lily (16.) Kaisa Hela, niin homma oli taattu.

Toisen näytöksen aikana tämä parivaljakko sai aikaan monet hersyvät ja sponttaanit naurut, koska heidän välinen kemiansa oli saumatonta ja sekä verbaalinen että fyysinen komedia oli toimivaa, ei lainkaan päälle liimattua.

Ville Majamaa ja Kaisa Hela tanssin pyörteissä. Kuva Heikki Järvinen, Tampereen Teatteri.

Anjana/Anastasiana katsojien sydämet valloittanut (17.) Pia Piltz oli yhtäältä herkkä ja viaton sekä samalla voimakas ja ah mikä ääni!

Kiitos kuuluu (18.) kaikille mukana olleille, taidokasta ja tarkkaa tekemistä. Kuten Kuivasto ja Liiri-Majava käsiohjelmassa toteavat, niin jokainen ansaitsee kiitoksensa: kaikki ne, jotka hyörivät siellä näyttämön takana ja ovat tehneet tunteja töitä saadakseen suunnittelijoiden ajatukset näyttämöllistettyä. Lisäksi koko ensemble, joka hengittää esitystä, tekee vaativan työn ja ansaitsee ehdottomasti kiitokset.

18 syytä ihastua Tampereen Teatterin Anastasia-musikaaliin

Alla on listattu 18 syytä, miksi Anastasiaan on helppo ihastua! Nämä ovat tekstin mukaisessa järjestyksessä, ei missään arvojärjestyksessä.

  1. Kokonaisvaltainen tyylikkyys
  2. Lavastussuunnittelu
  3. Puvustussuunnittelu
  4. Valosuunnittelu
  5. Videosuunnittelu
  6. Koreografiat
  7. Tasapainoinen suhde
  8. Vähemmän on enemmän
  9. Videoelementit
  10. Katsomon rajat
  11. Erikoisefektit
  12. Peilit näyttämöllä
  13. Sinikka Sokka
  14. Joel Mäkinen
  15. Ville Majamaa
  16. Kaisa Hela
  17. Pia Plitz
  18. Anastasian koko työryhmä

Näin esityksen medialipulla.

Aiotko mennä katsomaan Tampereen Teatterin Anastasia-musikaalin?

Jos tykkäsit tästä tekstistä, niin olisi hienoa, jos jaat sen omissa sosiaalisen median kanavissa!

EDIT: Artikkelia muutettu 5.9. klo 12:50. Lisätty Petrus Kähkösen maininta kuvatekstiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Siirry sivun alkuun
%d bloggaajaa tykkää tästä: