Tuula ja Pirkko ’Meil on aina Toro’ naurattaa ja viihdyttää. Esitys on kunnianosoitus elämänilolle, vapaalle tahdolle ja tajunnanvirralle. Pääsin seuraamaan Ria Katajan ja Minna Kivelän uutuusnäytelmää Tuula ja Pirkko: ”Meil on aina Toro” Sellosaliin 15.10.2021. Lippu on saatu.
Tuula ja Pirkko on nähty ensimmäisen kerran Pentti Järvisen käsikirjoittamassa esityksessä Punkkuelämää, johon Tuula ja Pirkko saapuivat Rian ja Minnan ideoimina ensi-illan jälkeen.
Kuvassa: Minna Kivelä ja Ria Kataja. Valokuvaaja: Nina Sivén
Meil on aina Toro -esityksessä Tuula ja Pirkko matkaavat sattumusten kautta Espanjaan etsimään sukulaisia ja kaatamaan patriarkaatin valtaa. Komedian kuningattaret Kataja ja Kivelä ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet esityksen sekä näyttelevät esityksen kaikki roolit. Äänisuunnittelu on Esko Paavolan käsialaa.
Jokainen, joka on joskus käynyt Espanjassa lähelläkään Fuengirolaa, on nähnyt mustan härän vuoren rinteellä. Tämä härkä katselee Tuulan ja Pirkon seikkailuja ja johdattaa katsojat esityksen maailmaan.
Näytelmän tapahtumat alkavat kuitenkin Ala-Vittulan ostarilta, jossa itsenäiset ja persoonalliset vanhukset, Tuula ja Pirkko, pelaavat tahoillaan Kimbleä zoomin välityksellä. Tätä ensimmäistä kohtausta olisin voinut katsoa vaikka kuinka pitkään. Esitys pohjautuu vahvalle käsikirjoitukselle ja kahdelle komedian ammattilaiselle. Kataja ja Kivelä ovat hitsautuneet yhteen useamman yhteisen näytelmän kautta ja sen dialogissa huomaa.
Tapahtumat saavat uuden käänteen, kun Kivelän esittämä Pirkko saa tietää, että hänen wishistä tilaamansa dna-paketin sukuselvitys on valmis ja aloittaa matkansa kohti Espanjaa ja uusia sukulaisiaan. Katajan esittämä Tuula epäröi, mutta päättää lähteä karkuun tytärtään, joka hallitsee äitiään päivittäisillä puheluilla ja kysymyksillä. Tuula ja Pirkko ovat kuin teini-iän kynnyksellä kapinoimassa vanhempiaan vastaan – tässä esityksessä roolit on kääntyneet päälaelleen.
Sinua voisi kiinnostaa myös: https://www.anttitaipale.fi/dosentit-piirtaa-viiltavan-kuvauksen/
Tuula ja Pirkko ’Meil on aina Toro’ – vauhtia esityksestä ei puutu
Esitys luottaa vahvaan roolityöskentelyyn ja komedian rytmiin. Vaikka huumori onkin välillä roisia ja kirosanoilta ei vältytä, vanhusten esittäminä ne eivät haittaa. Päinvastoin. Alatyylisiin ilmauksiin ja kirosanoihin tulee aivan uusi taso Tuulan ja Pirkon esittäminä. Ovathan he likipitäen 170-vuotiaita yhteensä ja nähneet maailmasta kaiken.
Ensimmäinen näytös keskittyy Tuulan ja Pirkon Espanjassa tapahtuviin käänteisiin ja siinä myös annetaan esimakua äititytär -suhteista. Tuulan tytär on ylisuojeleva ja soittaa äidille joka päivä klo 15:00 toisin kuin Pirkon tytär, joka on uppoutunut omaan uraansa eikä oikein välitä vastata äidin soittoihin. Toisessa näytöksessä näyttämöllä nähdään huolestuneet tyttäret, jotka estävät äitien Temptation Islandiin osallistumisen, Demis Roussos rantojen jumala saapuu Tuulan luokse sekä Pirkon kauan kadoksissa ollut sukulainen tavataan Toron juurella.
Toinen näytös on rytmiltään erilainen, kun hahmoja vaihtuu jatkuvasti. Tuulan ja Pirkon intensiivinen yhteiselo on jännitteisempää ensimmäisessä näytöksessä ja heidän dialoginsa on vahvaa. Toisessa näytöksessä kohtaukset käsittelevät syvempiäkin teemoja ja näyttämöllä nähdään tyttäret ja äidit yhdessä ja erikseen.
Kuten näytelmän tiedotteessa kerrotaan, on esityksessä paljon tajunnanvirtaa. Ja se tekeekin esityksestä mielenkiintoisen. Esitys menee eteenpäin kuin luotijuna ja kohtaa uusia käänteitä.
Tuulan tehtävänä on kaataa patriarkaatin machokulttuuri ja hän kohtaakin Demis Roussoksen rannalla. Tässä kohtauksessa oli jotain todella mielenkiintoista ja syvällistä, vaikka huumorilla asiat esitettiin. Roussos käy kuumana ja Tuula ei ihan tiedä, miten pitäisi toimia yllättävässä tilanteessa rannalla, vaikka selkeä missio hänellä onkin.
Vaikka esitys on komediaa, niin arkielämän realiteetteja on nähtävissä myös. Tuula kysyy Pirkolta, että missä hänen tyttärensä on töissä, eikä Pirkko tiedä. Pirkko seuraavana päivänä yrittää soittaa hänen tyttärelleen kysyäkseen, mutta ei saa häntä kiinni, vaikka yrittää soittaa uudelleen ja yhä uudelleen. Vanhempien ja lasten välillä on iso kuilu. Kohtaus oli koskettava.
Kaikesta esityksen käänteistä huolimatta Tuulalla ja Pirkolla on toisensa, ja Kimble. Kaikki on hyvin, kun he saavat yhdessä pelata päivittäisen annoksen zoom-kimbleä ja höpöttää omia juttujaan. Esitys on näkemisen arvoinen ja ainakin itse sain 10 vuotta lisää elinaikaa, kun nauroin niin paljon.
Esitystä voi nähdä tulevaisuudessa ympäri Suomea, mutta nopealla googlauksella ainakin Teatteri Vantaassa ja Oulun Teatterissa syksyllä 2021.
Oletko tutustunut jo toiseen blogiini, joka keskittyy viihteeseen, dragiin ja tapahtumatuotantoon? : https://www.sheila.fi/viihdetta-ja-kimalletta-blogi/
